Stravassa kulkee, kisassa ei.

Ovatko Instagram vs. Reality kuvat sinulle tuttuja? Varmasti. Instaahan on nimitetty maailman suurimmaksi kiiltokuvakirjaksi. Uutiset  mielenterveyshäiriöistä ja ahdistuneista some-vaikuttajista ovat tätä päivää. Voisi sanoa, että taru on todellisuutta ihmeellisempi. Tämän rinnalle on hiipinyt Strava vs. Planned -ilmiö, joka pahimmillaan johtaa siihen, että Stravassa kulkee, mutta kisoissa ei.

Kun asiaa vähemmän tuntevat ystävät tai tuttavat kysyvät minulta Stravasta, kerron sen olevan aktiiviliikkujien Facebook. Päivitykset vain sattuvat olemaan urheilusuorituksia. Toki Strava on muutakin, mutta valtaosalle käyttö on tuota. Siitä onkin itselleni poikinut ajatus: mikä vaikutus Stravalla tai mahdollisesti muilla treeni-appeilla on harjoitteluun? Optimaalinen tilanne olisi se, että ne kannustavat ja tuovat positiivista lisää omaan treenaamiseen sekä tekee treenimaailmasta mielenkiintoisemman.

Asioilla on kuitenkin kääntöpuolensa. Olen pari kertaa syksyn aikana ollut mukana keskustelussa, jossa puolihuumorilla heitetään: “Stravassa kulkee, kisassa ei”. Huumori sikseen, näin on monelle käynyt. Tässä on varmasti totuuden siemen ja olen pohtinut miksi näin on.

Meillä ihmisillä on luontaisesti, luokittelutavasta riippuen, useita motivaatiotekijöitä jotka määrittelevät käyttäytymistämme. Yleisesti tunnustettuja tekijöitä ovat mm. hyväksytyksi tuleminen, uteliaisuus, status ja fyysinen tekeminen. Näitä kaikkia Strava ruokkii. Strava on useammilla ajatuksissa mukana lenkeillä, vaikka emme sitä välttämättä aina tiedosta tai myönnä itsellemme. “Miltä mun watit, keskari ja korkeusero nyt näyttävät? Saanko sen parhaan lenkkimaisemakuvan tästä 30m matkalta, vaikka loppulenkki onkin hirveää betoniviidakkoa tai umpeen kasvanutta pöheikköä?”

Puhumattakaan muista treeni-appeista. “Mulla on nyt huono kunto, koska Training Peaksin fitness-käyrä on alempana kuin viime vuonna tähän aikaan.” tai “olen ylirasitustilassa, koska fatigue on alempana kuin koskaan aiemmin.” Oura on myös hauska. Kolme päivää puolimatkan tri-kisan jälkeen on ihan OK vetää kunnon all-out treeni, koska Readiness Score on +80%. Seuraamme näitä lukuja hullunkiilto silmissä ja annamme niiden määrittää sen missä kunnossa olemme sen sijaan, että olisimme itse tietoisia missä mennään.

Takaisin Stravaan. Kysyn itseltäni ja teiltä: onko ihan OK vetää PK-lenkki 10% kovempaa, jotta keskari näyttäisi Stravassa yli 30km/h? Ei yksi ylitys varmaan ketään ylikuntoon saa, mutta mitä sitten kun siitä tuleekin tapa? Jokainen PK-lenkiksi tarkoitettu rauhallinen harjoitus meneekin 50% VK-alueella. Tai IM-vauhtiset juoksuvedot menevätkin anaerobisella kynnyksellä. Ei ihme, jos Stravassa kulkee, mutta kisoissa ei.

Instagram vs. Reality -ilmiön rinnalle on tulossa Strava vs. Planned -ilmiö. Suosiolla jään mielelläni sen ulkopuolelle. Seuraavalla lenkillä suosittelen keskittymään enemmän Planned -puoleen. Mahtavia treenejä kaikille, ilman ajatusta siitä miltä ne näyttävät Stravassa.

Jere Teutari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *